Kysely kertoo: Pienempi auto on välivaihe sähköiseen liikenteeseen siirryttäessä – yhteiskäyttöautot eivät saa kannatusta

Artikkelin lukuaika: 3 minTiedotteet
Autokanta sähköistyy voimakkaasti, mutta onko sähköauto ainoa vaihtoehto vihreämpään liikenteeseen siirryttäessä? Drivalia Lease Finlandin tekemän kyselyn mukaan vastaajat ovat valmiita vaihtamaan pienempään autoon, jos sillä saadaan päästöjä vähennettyä. VTT:n tutkimusprofessori Mikko Pihlatie suosittelee auton valintaa käyttötarpeen mukaan.
Jaa tämä artikkeli

Kysyimme helmikuussa tuhannelta kuluttajalta, olisivatko he valmiita vaihtamaan pienempään autoon ympäristöystävällisyyden vuoksi. 43 prosenttia on siihen valmis, mutta 34 prosenttia ei halua vaihtaa pienempään autoon. Vastaajista 23 prosentilla ei ollut autoa.

Voisitko vaihtaa nykyisen autosi pienempään ympäristöystävällisyyden vuoksi?

Yli puolet vastaajista eli 55 prosenttia voisi käyttää kimppakyytiä töihin tai harrastuksiin kulkiessa. Reilut 7 prosenttia jo käyttikin niitä hyväkseen. Vastaajista 37 prosenttia ei halua hyödyntää tai sopia kimppakyydeistä.

Yhteiskäyttöauto ei saa kannatusta; 52 prosenttia ei voisi käyttää yhteiskäyttöautoa, mutta 31 prosenttia voisi sitä hyödyntää. Vajaat 2 prosenttia on käyttää jo nyt yhteiskäyttöautoa.

– Kyselymme tulos kertoo sen, että omasta autosta ei haluta tai voida luopua ympäristöystävällisyyden vuoksi. Vastaajien kanta oli selvä eli 58 prosenttia ei voi luopua autosta, mutta 22 prosenttia voisi olla jatkossa ilman autoa. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa eli jokaista tuhatta asukasta kohden on keskimäärin 493 autoa. Vaikka luku tuntuu isolta, on autotiheys tilaston mukaan meillä hieman alempi kuin EU:ssa keskimäärin, Drivalia Lease Finlandin Commercial Director Vesa Kalske kertoo.

Voisitko käyttää omistuauton sijaan yhteiskäyttöautoa ympäristöystävällisyyden vuoksi?

Kaikki käyttövoimat rinnakkain

Mitkä olisivat parhaat keinot siirtyä päästöttömämpään henkilöautoiluun? VTT:n tutkimusprofessori Mikko Pihlatie kertoo siirtymässä olevan kolme pääasiaa:

– Ensimmäinen on se, että jätetään tarpeettomat kilometrit kokonaan pois. Ajamaton kilometri on aina se puhtain ja päästöttömin. Toinen keino on valita energiatehokkaat ja ympäristöystävällisimmät kulkutavat eli kaupunkialueella kävellään, pyöräillään ja käytetään julkista liikennettä. Kolmas keino on se, että siirrytään ajoneuvoissa vähäpäästöisiin käyttövoimiin, kuten puhtaaseen sähköön, Pihlatie luettelee. ​ Pihlatien mielestä vihreän siirtymän liikenneratkaisuissa tarvitaan käyttöön kaikki vaihtoehdot ja käyttövoimia kannattaa edistää rinnakkain.

LUT-yliopiston sähköisen liikenteen apulaisprofessori Lassi Aarniovuori kannattaa myös kaikkien käyttövoimien monipuolista käyttöä ja kehitystä, mutta toteaa, että tulevaisuuden autoilu on joka tapauksessa sähköinen.

– Tulevaisuuden käyttövoima on sähkö, joko suoraan käytettynä akusta tai energia voidaan välillisesti varastoida esimerkiksi vedyn johdannaiseen tai vetyyn.

Auton koko tarpeen mukaan

Pihlatie ja Aarniovuori eivät ihmettele, että kuluttajat ovat kyselyn mukaan valmiita vaihtamaan pienempään autoon. Pienempi ja vähän kuluttava polttomoottori on todellinen vaihtoehto sähköistymisen rinnalla. Niiden valmistukseen tarvitaan myös vähemmän raaka-aineita.

– Enemmän tulisi miettiä sitä, mihin arjessa autoa tarvitsemme, Pihlatie toteaa auton kokoluokkaan liittyen.

Hän uskoo kuluttajien valintaan vaikuttavan myös sen, että olemme tottuneet omistamaan auton ja olemme tottuneet valitsemaan auton kokoluokan harvempien tarpeiden kuin keskimääräisen arkitarpeen mukaan. Auto valitaan sen mukaan, että pitääkö vetää venetraileria tai peräkärryä tai käydä kerran kaksi vuodessa automatkalla, vaikka arjen tarve on pienempi.

– Tässä voisi jaetuilla tai vuokratuilla autoilla olla paikkansa tulevaisuudessa, Pihlatie ehdottaa.

– Jos taloudessa on kaksi autoa, niin ainakin se toinen auto voisi olla arkikäyttöön mitoitettu ja pienempi. Auto on meillä edelleen statussymboli, Aarniovuori miettii.

Drivalian Kalske toteaa, että myös työsuhdehenkilöautoissa liikkumistarpeita on erilaisia. Vähäpäästöinen ja vähän kuluttava polttomoottoriauto on järkevä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos kotilatausta ei pystytä järjestämään tai lataus on muuten vaikeaa.

– Modernit polttomoottoriautot ovat huomattavasti ympäristöystävällisempiä kuin vanhat markkinoilta poistuvat mallit, Kalske tiivistää.

Sähköistyminen vaatii hankintahintojen laskua

Molemmat tutkijat ovat hyvillään, että markkinoille on tullut edullisempia, alle 30 000 euron ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja. Sähköautoihin siirtyminen lähti nurinkurisesti alkuun isoista, raskaista ja hintavista autoista, vaikka autokannan määrällinen muutos onnistuu vasta, kun pienet ja keskikokoluokan autot otetaan massiivisesti käyttöön.

Pihlatie ehdottaa erilaisia osamaksuratkaisuja, joilla autokantaa voitaisiin uudistaa ja helpottaa vihreää siirtymään.

Kuinka sähköisiä olemme 2030?

Pihlatie uskoo, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä autokannan sähköistymisessä tapahtunut iso muutos on tosiasia, koska sähköautojen osuus ensirekisteröitävistä autoista kasvaa voimakkaasti. Aarniovuori epäilee, että vuosi 2030 voi tulla liian nopeasti tavoitteita ajatellen.

– Polttomoottoriautot eivät häviä kymmenessä vuodessa. Niiden väheneminen vaatii, että polttomoottorilla ajaminen ei ole kannattavaa. Nyt pitää vain jaksaa odottaa, koska sähköautojen kehitys on alkuvaiheessa ja ne tulevat kehittymään paljon seuraavan vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi autojen lataustekniikka tulee muuttumaan vielä dramaattisesti, uskoo Aarniovuori.

Vihreämpään liikenteeseen siirtyminen vaatii ohjaustoimia.

– Ohjaustoimia on jo käytössä, kuten jakeluvelvoite biopolttoaineiden edistämiseksi, autoveron CO2-porrastus sekä sähköautoille ja lataukselle saadut tuet. Keskeistä tavoitelähtöisessä ohjauksessa on, että päästöille asetetaan hinta eli fossiilisen polttoaineen käyttäminen tulee entistä kalliimmaksi suhteessa puhtaisiin energiavaihtoehtoihin. Sähkö on jo lähtökohtaisesti energiatehokas ja edullinen käyttövoima, ja käytön edullisuus kompensoi sähköauton kalliimpaa hankintahintaa erityisesti paljon ajavilla. Fossiilisen polttoaineen verotuksen alennukset eivät edistä vihreämpää liikennettä, summaa Pihlatie.

Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 8.–12. helmikuuta 2024. Kyselyyn vastasi verkossa 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Otos on väestöä demografisesti edustava.

Lisätietoja antaa: Kaisa Tiira-Vahala, kaisa.tiira-vahala@drivalia.com, p. +358 40 154 3836.

Julkaistu 5. maaliskuuta 2024
Oliko tästä artikkelista apua?
5. maaliskuuta 2024
Jaa tämä artikkeli

Aiheeseen liittyvää

Autoilun vinkit
Näin vastuullinen edelläkävijäyritys rakentaa autopolitiikkansa 27 marraskuu 2023 - Artikkelin lukuaika: 1 min
Autoilun vinkit
Slowing down the drivers of cost08 syyskuu 2022 - Artikkelin lukuaika: 4 min
Autoilun vinkit
Vältä vesiliirto vähentämällä vauhtia03 kesäkuu 2022 - Artikkelin lukuaika: 1 min