Sähköautojen ominaisuudet - tiesitkö jo nämä asiat sähköautoista?

Huollellisesta koeajosta huolimatta, ei kaikki sähköauton ominaisuudet tule tutuksi yhdellä tai kahdella ajolla. Esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat sähköautoilun kokonaisuuteen suhteellisen paljon. Onkin hyvä ymmärtää, että sähköautojen ominaisuudet saattavat tuntua merkittävästi erilaisilta polttomoottoriautoihin verrattuna.

Myös valtaosa kuljettajaa avustavista toiminnoista on EU:n direktiivien edellyttämiä, jolloin autovalmistajat eivät voi valita mitä toiminnallisuuksia autoon tulee. Direktiivien mukaisten toiminnallisuuksien odotetaan merkittävästi lisääntyvän tulevaisuudessa.

Automalleille ilmoitetut kulutusarvot on mitattu EU-lainsäädännön määrittelemällä testillä riippumattomassa tutkimuslaitoksessa. Sähköautoissa toimintamatka mitataan WLTP-testeillä. WLTP antaa arvion siitä, kuinka pitkälle auto voi ajaa yhdellä latauksella tietyissä olosuhteissa, kuten kaupunki- ja maantieajossa, tietyllä nopeudella ja tietyn ilmasto-olosuhteen vallitessa. WLTP-range on siis teoreettinen ja toimii lähinnä vertailulukuna eri automallien välillä kuin kuvaamaan auton todellista toimintasädettä.

Käytännön ajotilanteissa kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa:

• •
  Sähköajon osuus (hybridit),
• •
  lataaminen,
• •
  kuljettajan ajotapa,
• •
  ajonopeus,
• •
  matala lämpötila,
• •
  esilämmitys,
• •
  keli- ja ajo-olosuhteet,
• •
  ilmastoinnin tai lämmityksen käyttö,
• •
  kuormaus,
• •
  autolle tehdyt huollot.

Näiden muuttujien vuoksi kulutus ja toimintamatka voivat poiketa merkittävästi ilmoitetusta WLTP-arvosta. Suomen talviolosuhteissa lukema voi tippua jopa alle puoleen. Nyrkkisääntönä kannattaakin pitää sitä, että ilmoitetun WLTP:n tulisi olla tuplasti se matka, mitä haluat pystyä ajamaan kerralla lataamatta autoa.

Vinkki: Suomalainen sivusto FLTP.fi kerää dataa sähköautojen toimintamatkoista Suomen sääolosuhteissa. Sivustolta löytyy tietokantaa ja vertailua lähes kaikista malleista.

Sähköautojen yksi uniikeista ominaisuuksista on regeneratiivinen jarrutus, jossa auto kerää itsellensä energiaa talteen. Regeneratiivinen jarrutus tapahtuu, kun kuljettaja nostaa jalkaa kaasulta. Joissain tapauksissa jarrupoljinta ei tarvita ollenkaan ja pelkkä kaasun nostaminen hidastaa vauhtia riittävästi.

Joissakin malleissa jarrutus voi olla epämiellyttävän rajun tuntuinen, mutta usein jarrutuksen voimakkuutta voi säätää auton asetuksista. Regenatiivinen jarrutus toimii sähköautoissa myös turvaominaisuutena, sillä se lyhentää usein jarrutusmatkaa. Reagointiaika jarrutuksen aloittamiselle lyhentyy huomattavasti, kun pelkkä kaasun nostaminen aloittaa jarrutuksen.

Totetuva latausaika ja -teho voivat vaihdella ilmoitetusta ohjearvosta. Latausaikaan vaikuttaa merkittävästi käytetyn latauspisteen teho ja samaan aikaan ladattavien autojen määrä.

Latausteho voi olla akun lämpötilasta johtuen merkittävästi tavanomaista matalampi, esimerkiksi Suomen talviolosuhteissa tai lämpimänä kesäpäivänä. Lisäksi auton energiankulutus voi kasvaa, mikäli akun lämpötilaa joudutaan nostamaan tai laskemaan lataukseen soveltuvalle tasolle.

Akku kannattaa aina esilämmittää latausta varten. Usein esilämmitys toimii niin, että latauspaikalle navigoidaan sähköauton navigaattorin avulla. Näin auto osaa esilämmittää akun parhaimman lataustehon saavuttamiseksi ja akku latautuu nopeammin. Kylmä akku ei ota latausta vastaan yhtä tehokkaasti, kuin lämmin akku. ​Kaikissa sähköautoissa ei ole mahdollisuutta akun esilämmittämiseen pikalatausta varten, jolloin pikalatausteho voi jäädä erityisesti talvella vaatimattomaksi.