Asiantuntija bloggaa: CSRD-raportointi on arvoketjun tiedostamista ja jäljittämistä

Artikkelin lukuaika: 2 minAsiantuntijablogi
Kirjoittaja Ville Mirsch – Autoalan Keskusliiton vastuullisuusasiantuntija.
Jaa tämä artikkeli

CSRD-raportointi on arvoketjun tiedostamista ja jäljittämistä 

Alkanut vuosi on ensimmäinen EU:n kestävyysraportoinnin eli CSRD:n vuosi (Corporate Sustainability Reporting Directive). Suuret pörssiyritykset sisällyttävät kuluvan vuoden tilinpäätökseensä myös CSRD:n mukaisen ei-taloudellisen tiedon raportin. Raportointiin liittyy liiketoiminnan kaksoisolennaisuusarviointi, jossa avataan liiketoiminnan vaikutus yhteiskuntaan euromääräisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. Kaksoisolennaisuusarvio tulee tehdä myös raportoivan yrityksen arvoketjuista.

Koska yritykset tarvitsevat jatkossa yksilöityä tietoa arvoketjustaan myös esimerkiksi alihankkijoiltaan, vaikuttaa kestävyysraportointi koko yrityskenttään kokoluokasta riippumatta. Tämän vastuullisuusdatan keräämiseen tarvitaan proaktiivista tiedottamista ja valmistautumista kestävyysraportointiin.

Yritysten kannattaa tunnistaa, onko nykyisissä tai potentiaalisissa asiakkaissa CSRD-raportoivia yrityksiä.

Ville MirschVastuullisuusasiantuntija, AKL

Vastuullisuusdatalla voidaan luoda kilpailuetua 

Vaikka kestävyysraportointi koskee alkuvaiheessa vain isoja yrityksiä, tulee se epäsuorasti koskettamaan kaikenkokoisia yrityksiä juuri vastuullisuusdatan osalta. Yritysten kannattaakin tunnistaa, onko nykyisissä tai potentiaalisissa asiakkaissa CSRD-raportoivia yrityksiä. Tällöin kannattaa tiedustella proaktiivisesti asiakkailtaan ja arvoketjulaisilta, millaista vastuullisuusdataa he haluavat raportointiin.

Esimerkiksi Osuuspankin 2024 suuryritystutkimukseen vastanneista yrityksistä 56 % oli joutunut vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden takia. Käänteisesti voi todeta, että vastuullisuusdatan toimittamisella on mahdollista luoda myös kilpailuetua. Tarjouskilpailutuksissa CSRD:tä raportoivien yritysten on helpompi valita toimittaja, joka voi palvelun tai tuotteen lisäksi toimittaa olennaista vastuullisuusdataa.

Kestävyysraportointi on tavallaan orgaaninen tilipäätös, koska se muuttuu, elää ja kehittyy koko ajan yhteiskunnan muuttuessa. Eurojen tilitys pysyy ennallaan tilinpäätöksessä, mutta ei-taloudellisen tiedon arvotekijät ovat jatkossa isossa roolissa myös kestävyysraportoinnissa kaksoisolennaisuusperiaatteen takia. Yksi menestystekijöistä onkin se, että on tietoinen yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvistä ympäristöllisistä ja sosiaalisista muutoksista. Näin kilpailuetua voi luoda ennakoimalla.

AKL:ltä vastuullisuuspalvelua kaikille jäsenille 

Vastuullisuus- ja kestävyysraportointi liittyvät keskeisesti autoalaan, koska Suomessa melkein 90 % tavara- ja henkilöliikenteestä kulkee kumirenkaiden päällä. Koska logistiikka ja arvoketjut linkittyvät vahvasti kestävyysraportointiin, haluaa Autoalan Keskusliitto (AKL) edistää omalta osaltaan vastuullista ja kestävää autoilua sekä liikennettä Suomessa.

Ilmastonmuutos on aikamme keskeisimpiä haasteita. Suomen CO2-päästöistä viidennes tulee liikenteestä, ja tavoitteena on päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. AKL tukee autokannan sähköistymistä ja puoltaa hiilineutraaleja käyttövoimia, jolloin palvellaan niin lyhyiden etäisyyksien kasvukeskuksia kuin pitkien etäisyyksien logistiikkaketjujakin.

Valmistelemme AKL:ssä vastuullisuusohjelmaa, joka tukee jäsenistöämme sekä autoalaa yleisesti. Tarjoamme työryhmätyöskentelyä ja räätälöityjä vastuullisuuspalveluita tarpeen mukaan. AKL:n jäsenille tarjoamme koulutusta ja työkaluja, joiden avulla yritykset voivat tuottaa arvoketjun vaatimaa vastuullisuusdataa ja saada kilpailuetua.

EU:lta kaivataan laajempaa tulkintaa käyttövoimiin 

Ajoneuvon leasingpalvelua ostava yritys kirjaa kestävyysraportoinnissa logistiikassa syntyviä päästöjä liiketoiminnan ulkopuolisiin päästöihin. Taseessa kalusto siirtyy omasta taseesta leasingyhtiön taseeseen. Ajoneuvon käyttövoimien murroksessa leasingajoneuvot ovatkin nopea tapa vaikuttaa oman yrityksen päästöihin ilman käyttövoimasitoutumista.

EU:n tulisi tarkastella kaluston käyttövoimien päästöjä ajoneuvon koko elinkaaren ajalta. Koska CSRD:n raportointi arvioi auton koko elinkaaren aikana syntyviä päästöjä, tulisi elinkaariajattelu ottaa huomioon myös autoalan vastuullisessa rahoituksessa. Tämä heijastuu merkittävästi yritysten ja leasingyhtiöiden ajoneuvojen investointipäätöksiin.

Kestävyysraportoinnin alainen EU-taksonomia määrittää rahoituksen vastuullisuuden, ja vastuullinen rahoitus on yrityksille edullisempaa. Toistaiseksi henkilöautojen EU-taksonomiassa ovat myös ladattavat sähköautot, mutta vuodesta 2026 alkaen pelkästään täyssähkö- ja vetyautot. Edullisempi rahoitus luokin nyt painetta sitoutua pelkästään täyssähköautoihin.

Olisikin toivottavaa, että rahoituksen vastuullisuutta tulkittaisiin auton käyttövoiman osalta laajemmin. Esimerkiksi biokaasu on suomalaisen kiertotalouden tuote, jonka arvoketjun jäljitettävyys on kestävyysraportoinnin kannalta laadukasta ja aidosti hiilineutraalimpaa fossiilisiin verrattuna. Tulevaisuudessa myös synteettiset polttoaineet ovat lupaavia käyttövoimia.

EU:lta kaivataankin käyttövoimien todellisista päästöistä laajempaa tulkintaa, joka heijastuisi EU-taksonomian kautta rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Myös leasingyhtiöt haluavat tarjota asiakkailleen parhaan käyttövoiman, mutta investoinnillisesta näkökulmasta katsottuna vain sähkö sopii käyttövoimaksi tällä hetkellä.

Kirjoittaja on Autoalan Keskusliiton vastuullisuusasiantuntija ja kouluttaja, joka kehittää ja toteuttaa AKL:n vastuullisuusohjelmaa ja siihen liittyviä projekteja.

Julkaistu 25. tammikuuta 2024
Oliko tästä artikkelista apua?
25. tammikuuta 2024
Jaa tämä artikkeli